Aamulla ajattelin että en varmasti vietä kolmatta päivää sisällä yskän takia. No lähin ulkoiluttaa noita mun uusia syys-/talvikenkiä ja kävelin Barsinghausenii ostaa uuden kuukauslipun ja heittämäs 6 (kuusi) korttia postii! ”Ich möchte sechs Briefmarke (vai -märke, en oo vielkää varma kumpi on oikein) nach Finnnnland, bitte”. Nyt mul on iso rakkula jalassa. Matkan puolivälissä soitin ihan spontaanisti RH* ja kysyin olisko lokakuussa töitä tarjolla. Toivotaa että niitä on.. Oon siis alkanu stressaa mun työttömyydestä mikä mua Suomessa oottaa. Hip hei! Tuun tässä kuussa muuten kotii.
Tiesin että oli hyvä idea lähtee kotoo yskimästä, koska kävin nopsaa C&A:ssa ja pitkän pohdinnan jälkee mukaa tarttu 2 hattua! Se hattu oli spontaani kokeilu, ja olin onnesta soikeena (salee) kun se näytti päässä tosi buenolta. Hatut on aina ollu onglmallinen juttu mulle ja mun soikeelle päälle (niin myös silmälasit). Vaan 6e kappale, joten pysty ostaa kaks, vaikka eroo niis ei oo ku väri ja aika huomaamaton kuvioero. Mutta siis ihan loistavaa, en olis ikinä Suomesta löytäny.
Pari helppoa tuntia askarreltii Metten kans iltapäivällä. Sitte taloo astu kaks norjalaista. Perheen äitin kaveri (hän on siis itse ollut nuorempana au pairina Norjassa) viipyy täällä lapsensa kanssa pari päivää. Mitä kieltä me tääl puhutaa? Saksaa, englantia, ruotsia, norjaa. Tän vieraan mies on ruotsalainen, joten lapsi osaa ruotsia ja norjaa, ja mä sitte puhuin täällä vähä ruotsia niiden kans.
Illalla vielä näin kahta tyttökaveria, L ja S. Tehtii L:n uudes asunnos kinkkupastaa ja hengailtii sohvalla sekä jutskailtii. Mä oon niin innoissani ku en häiriinny enää nopeesta puheesta. Siihen on jo tottunu ja iteltäki sujuu koko ajan paremmin ja nopeemmin. Sitä ei enää oikeestaa huomoi ollenkaa, siks ymmärrän myös tv-sarjoja. Blaablaablaa, ehkä ootte jo kaikki ymmärtäny että MÄ TYKKÄÄN SAKSAN KIELESTÄ. Ja se on aivan salettia että tää ei oo mun vika kerta Saksassa, tää on mun toinen koti!
Mooooooi
(*= nimeltämainitsematon työpaikka)