Ei siellä, vaan täällä! On ollu vähän kömpelö viikko, mut onneks viikonloppu oli hyvä. Perjantaina oltii lasten ja äitin kans Hannoveris sellasella englanninkielisellä laulu- ja leikkitunnilla. Wenken olis tarkotus alottaa semmonen, mut oltiin nyt ekan kerran kaikki siellä. Ei nyt ollu ihan mun juttu, mut mikäs siinä, sen jälkee jäin illaks kaupunkii. Kiertelin kävelykatua Listissä, mikä oli mun mielest toosii kaunis kaupunginosa. Ne vanhat ja upeet rakennukset viesti just oikeeta tunnelmaa tälle kaupungille. Meinasin olla rohkee ja kysyy missä suunnassa on rautatieasema (olisin voinu kävellä), mut U-bahn oli nenän eessä joten juoksin maan alle ja metro tuli just buenosti samaa aikaa. Nii ja tietenkää sillon ei oo kameraa mukana ku olis hienoimpia kuvia tulossa!
Lauantai oli paras päivä. Hyvä sää, sain idean pyöräillä Hannoverii. Reitti oli tämä: Nordgoltern-Stemmen-Lathwehren-Kirchwehren-Almhorst-SEELZE-Letter-Ahlem-Harenberg-Döteberg-Kirchwehren-Lathwehren-Stemmen-Grossgoltern-Nordgoltern. Tääl on ihan parasta pyöräillä, koska joka suunnas on pikkukylä 2-4km välein, paljon tienviittoja ja hyvät landemaisemat. Mut ei niit pyöräilijöitä kuitenkaa sen enempää tuu vastaa, ja muaki katottii ku apinaa ku pyöräilin Seelzen läpi lenkkarit jalassa. Haha! Siellä myös käveli kadulla vähän outo pariskunta, joiden ohi pyöräilin. Ne huus mulle et voisin käyttää kelloa, mut en ihan ymmärtäny mikä sen funktio olis ollu ku niiden ei tarvinu väistää mua. Ja yks kerta kävelin jalkakäytävää niin kun tavallisesti oikeella puolen tietä, ja joku pyöräilijätyttö kilauttaa kelloo niinku mun olis kuulunu väistää !? En ihan ymmärtäny sitäkää. Naama peruslukemilla vaan eteenpäin. 😀
Oi, yks päivä olin Hannoverissa ja oli tosi tyhmä aamu ollu, sitte mut pysäytti kaupungilla semmonen söpö nuor miekkonen WWF:ltä. Se kysy että tunnenko WWF:n ja kävi nauraa ku vastasin niin innottomasti ”ja”, sit mäki nauroin, sit me molemmat naurettii, ja olipas hauskaa. Se kyseli jottai että oonko opiskelija, ja vastasin olevani au pair Suomesta. Oli tosi kiva ku se oli ihan kiinnostunu et miten mä tänne päädyin ja mistä oon oppinu saksaa. (Ja se oli ehdottomasti söpöin sakemanni ketä on tähän mennes tullu vastaan, hehheh) Harmi, se ei pyytäny mua kahville, mut kyl mä sen varmaan vielä saatan kadulta bongata! (Sil oli siis ruskeet vähän pidemmät hiukset ja rento ja hyvä tyyli!) Okei riittää.
Vielä eiliseen palaan! Olin Wenken kans kahestaa kotona 15:00-19:00 ja mä yllätyin siitä et se ei halunnu äitin tai isän tai kenenkää luo sinä aikana. Meil oli tosi kivaa yhessä. On menny pari viikkoo paljon paremmin sen kaa. Luulen et ku se on oppinu nyt olee kunnol ilman vaippaa nii se on itsevarmempi ja sillai. On kiva huomata ku se kehittyy, puhekki paljon selkeempää ku 7vk sitte. Oon päästäny nää pennut (myös kissanpennun) mun huoneesee nyt viime aikoina ku ne niin on halunnu. Täällä sitte leikitää nukeilla mun huoneessa ja hypitää sängyllä.
Kävin eilen cooleimmas baaris ikinä! Parkkihallin katolla, taivasalla. Hiekkaa ja rantatuolei ja siistit näköalat. Jos olisin miljonääri maksaisin kaikkien matkan tänne Hannoverii, teiän on nähtävä tää kaikki! En pysty millää kertomaa sanoilla tätä hienoutta.
En nyt jaksa lisätä ku yhden kuvan. Meen syömää aamupalaa. Tänää tehää jotain lasten ja äitin kaa ku isä on jossain vaalissa.