Der Countdown

Tällänen oli esimerkiks eilinen päivä:

8:00 heräsin

9:45 aamiainen

8:30- 12:30 Kinder betreuen

13:45 päiväruoka

17:00-19:30 Kinder betreuen, vanhemmat kävi eläinlääkäris kissan kans

19:45 iltaleipä

Aina kun on omaa aikaa tuun luultavasti huoneesee hengähtämää, koska lapset on muuten koko ajan kimpussa. Se on kyl ihan hauskaa. Varsinki se ku Mette sanoo aina ”meine Hanna” eli ”minun Hanna”. Vanhemmat on antanu mulle hirveen kasan esitteitä ja karttoja Hannoverista ja Barsinghausenin ympäristöstä. Niihin oon kerenny nyt tutustuu kipeenä. Sit mul on tapana kirjottaa muistii uusia sanoja mitä oon oppinu, ja netin sanakirjat on hyödyllisiä. Nyt ku on kuullu ja puhunu niin paljon saksaa, nii huomaa et kieli menee vähän sekasin, oppii tavallaa liikaa. Mut perheen äiti on kehunu että puhun tosi hyvin, vaikka ei itestä siltä aina tunnu ku ei välillä ymmärrä yhtää mitä nää täällä selittää.

Nyt on ollu lämmintä ja aurinkoki paistanu, nii ollaa leikitty ulkona. Hypitty trampoliinil ja laskettu liukumäkee. Lapsilla on niin paljon viihdykettä ja leluja, mut silti ne riitelee toistensa tavaroista. Se on kaikista rasittavinta! Mutta on ne niin ilosia ja energisiä että hyvin se aika kuluu ja meil on hauskaa yhessä. Tänää en tosin meinannu pysyy niiden leikeissä mukana ku on hiukkasen kuumetta ollu koko päivän.

Seuraavaks haluun kertoo vähän ruuasta, mut nyt mä en jaksa kirjottaa. Eli, bis bald!

Otettii kuvia. Mä ja Wenke.